|
|
|
|
1900-LUVUN SOMPIO
Vanhasta metsäsaamelaisesta, suomalaisesta ja pohjoisesta saamelaisuudesta muodostui Sompion alueen omaleimainen elämäntapa ja kulttuuri. Karjanhoidon ja maanviljelyksen lisäksi poronhoito, kalastus ja metsästys olivat tärkeitä elinkeinoja.
1900-luvun alussa metsätyöt alkoivat tuoda työtä ja uusia kulkijoita Sompionkin alueelle.Tie Sompioon 4-tien varresta Vuotsosta Lokkaan valmistui 1937. Oma koulu Sompioon saatiin 1920-luvulla, aluksi koulu toimi muutaman vuoden Rieston kylässä ja myöhemmin Lokassa 1926-41, Korvasessa 1941-67 ja Lokassa jälleen vuodesta 1967 lähtien.
|
TYTTÖ 1915
|
KORTTI SOMPIOSTA
|
KORVASEN NAISIA
|
TANSSIT 1916
|
UIMARIT
|
HIIHTÄJÄT
|
PERHEKUVA 1928
|
PIRTTI
|
SAHA
|
POROKÄMPÄLLÄ
|
TULILLA
|
HEINÄNTEKOA
|
ILTAMAT
|
PIRTINPESU
|
SALISSA
|
PORTAILLA
|
Talvisodan aikana osa kylistä oli evakuoitu, mutta jatkosodan aikana ei evakuoitiin ryhdytty.
Neuvostoliittolainen partisaaniosasto hyökkäsi Lokkaan 14.7.1944 - aikaisemmin osastot olivat iskeneet yksittäisiin Sompion erämaataloihin. Hyökkäyksissä kuoli kymmeniä alueen asukkaita, lähes kaikki olivat siviilejä - naisia, lapsia ja vanhuksia. Hyökkäysten jälkeen Sompio evakuoitiin, suurin osa asukkaista lähti evakkoon Pohjanmaalle.
|
|
Sodan loppuminen ja paluu evakosta merkitsi paluuta tuhottuihin kyliin. Kaikesta oli pulaa, tie Vuotsoon oli miinoittettu ja karja - niin lehmät kuin porotkin - olivat huvenneet sodan aikana.
Viisikymmenluvun alussa elämä oli kuitenkin jo vaurastunut, maatalous oli vahvistunut
ja savotat toivat taas töitä ja rahaa asukkaille. Seuraava suuri muutos Sompion alueella oli Lokan tekoaltaan rakentaminen 1960-luvun puolivälissä.
|
KEVÄTTULVA
|
KORVASEN KOULU
|
LAPSET JA KARHU
|
HEINÄNTEKOA
|
KIISKISMARKKINAT
|
KALANSAALIS
|
LUIROLLA
|
TUVASSA
|
|
| |