 |
|
|
|
|
VUODENKIERTO METSÄTÖISSÄ
Työt savotoilla tukinkaadossa kestivät tavallisemmin marraskuun lopulta maaliskuun loppupuolelle.
Tukkipuut kaadettiin talviaikaan, jolloin ne saatiin jääteitä pitkin kuljetettua
vesistöjen varsille varastointipaikalle eli lanssille odottamaan kevään uiton alkamista.
Varsinainen hakkuutyö tapahtui työryhmissä, joissa oli yhtä kuljetuksesta vastaavaa
hevosmiestä kohden pari hakkuria. Yleensä hevosmies,
jolle yhtiö maksoi koko ryhmän palkan, palkkasi hakkurit.
Tällainen työporukka saattoi koostua myös isästä poikineen.
Hakkurit kaatoivat ja karsivat puut sekä lastasivat kuorman yhdessä hevosmiehen kanssa.
Keväällä puut vielä lanssissa parkattiin, tukkipuut uitettiin parkattuina 30-luvun
loppuun saakka, pienempää kuitupuuta parkattiin vielä 1950-luvulla.
|
HAKKURIT
|
LASTAUS
|
TUKKIKUORMA
|
JÄÄTIEN TEKO
|
AJOMIES
|
LANSSILLE
|
MIES JA HEVONEN
|
LANSSI
|
Uitto käynnistyi valmistelutöillä,
varusteita ja uittoväyliä kunnostettiin, rakennettiin vedenkulun säännöstelylaitteita
puroihin ja puomituksia jokiin. Purouitot hoidettiin yleensä puutavarayhtiöiden jakamina urakoina esimerkiksi kylistä kootuissa työporukoissa. Puut uitettiin pienempiä jokia pitkin Kemijoen ja sen sivujokien varteen, jossa yhteisuitosta vastasi Kemijoen uittoyhdistys. Uitto järjestettiin irtouittona ja kaikkien yhtiöiden tukit uitettiin yhdessä Kemiin erotteluun. Kevättulva käynnisti uitot ja rannalle jääneet puut vyörytettiin veteen. Puun kulkua joissa ohjattiin puomeilla, vastuksilla puun kulku katkaistiin tarvittaessa. Järvien yli puut uitettiin puomien ympäröiminä lauttoina. Vaarallisinta työtä uittossa oli ruuhkien purkaminen. Hännänajossa, joka käynnistyi kun kaikki puut oli vyörytetty, laitettiin kuiville jääneet puut rannoilta uiton mukaan ja purettiin tahallaan rakennetut ruuhkat eli korvaukset.
Laajimmillaan Kemijoen uitto työllisti kuukauksiksi satoja työmiehiä ja monille nuorille pojille uitto oli usein ensimmäinen työpaikka. Uitto Kemijoessa päättyi 1991, jonka jälkeen kaikki puutavara on kuljetettu puutavararekoilla.
Kesällä järjestettiin myös pöllisavottoja eli pinotavaratyömaita, joissa hakattiin pienempää puutavaraa, kuitupuuta, joka talvikeleillä ajettiin
lansseihin odottamaan seuraavan kevään uittoa.
Suurin osa savottamiehistä jatkoi talven puunkaadon ja alkukevään parkkuun jälkeen uittotöissä ja uiton jälkeen pöllisavotoissa.
|
LANSSI
|
PARKKUU
|
UITON VALMISTELUA
|
UITON VENE
|
TULILLA
|
UITTOJÄTKÄT
|
UITTOHINURI
|
UITTOA 50-LUVULLA
|
|
| |
